FAI-sovittelu

FAI-sovittelu on ennen kaikkea yritysmaailman sopimusasioissa käytetty sovittelumuoto. 

FAI-sovittelu on Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan hallinnoimien sovittelusääntöjen mukainen sovittelu.

Mikäli sovintoon ei päästä tai mikäli sovinto halutaan vahvistaa välimiestuomiolla, voidaan siirtyä käyttämään välimiesmenettelypalveluita. 

FAI-sovittelusta aiheutuu osapuolille kuluja muun muassa sovittelijan palkkiosta ja muista kuluista, lautakunnan hallinnointimaksusta ja menettelystä lautakunnalle aiheutuneista kuluista sekä omista asiamieskuluista. Ennen sovitteluun pääsemistä asianosaisten on suoritettava  lautakunnalle kuluennakko.  

Tuomioistuinsovittelu

Riita-asiat on vuodesta 2006 alkaen voinut sovitella tuomioistuimessa tuomioistuinsovittelussa. Tuomioistuinsovittelu on vaihtoehtoinen riidanratkaisumenetelmä perinteiselle tuomioistuinprosessille. Sovittelun voi aloittaa joko osapuolten yhteisellä hakemuksella tai tuomioistuimessa jo vireillä oleva riita-asian käsittely voidaan keskeyttää ja siirtää asia sovitteluun. Sovittelu on kuitenkin vapaaehtoista ja sen aloittamiseen tarvitaan kaikkien osapuolten suostumus.

Sovittelua johtaa erityisen sovittelijakoulutuksen käynyt käräjätuomari. Mikäli tuomioistuinsovittelussa ei saavuteta sovintoa, ei sama sovittelijatuomari voi olla ratkaisemassa asiaa tuomarina, eikä hän saa myöskään ilmaista sovittelussa saamiaan tietoja eteenpäin. 

Sovittelu eroaa olennaisesti tuomioistuimen riitaprosessista, koska tuomioistuinsovittelun tarkoituksena on löytää sovinto, jonka kaikki osapuolet voivat hyväksyä. Sovittelussa voidaan myös huomioida laajemmin erilaisia riidan elementtejä, joita perinteisessä oikeudenkäynnissä ei ole mahdollista huomioida, koska sovinto ei perustu suoraan lain soveltamiseen.

Aivan kuten oikeudenkäynnitkin, myös tuomioistuinsovittelut ovat pääsääntöisesti julkisia. Tämä tarkoittaa sitä, että ellei toisin määrätä, käräjoikeudelle toimitetut asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia ja yleisö saa seurata sovittelua lukuunottamatta tilaisuutta, jossa sovittelija neuvottelee vain toisen osapuolen kanssa.

Tuomioistuinsovittelusta käräjäoikeus perii käsittelymaksun. Käsittelymaksun maksuvelvollinen on lähtökohtaisesti asian vireillepanija.

Sovittelu eroaa olennaisesti tuomioistuimen riitaprosessista, koska tuomioistuinsovittelun tarkoituksena on löytää sovinto, jonka kaikki osapuolet voivat hyväksyä.

Follo-sovittelu

Lapsiasioita varten on olemassa oma tuomioistuinsovittelun muotonsa follo-sovittelu. Follo-sovittelussa voidaan sovitella lapsen huoltoon, asumiseen, tapaamiseen ja elatukseen liittyviä riitoja.

Sovittelijana toimii erityisesti lapsioikeuteen perehtynyt follo-sovittelijakoulutuksen saanut tuomari. Follossa on yleensä mukana myös asiantuntija-avustaja, joka on usein psykologi tai sosiaalityöntekijä. Asiantuntija-avustajan tehtävänä on tuoda esille erityisesti lapsen etua ja näkökulmaa.  

Follo-sovittelun etuna verrattuna oikeudenkäyntiin on se, että sovitella voidaan myös kysymyksiä, joita oikeudenkäynnissä ei voitaisi käsitellä. Lisäksi keskustelua voidaan käydä paljon vapaamuotoisemmin kuin oikeudenkäynnissä, minkä vuoksi sovittelu voi parhaimmillaan edistää välien säilyttämistä tai korjaantumista. 

Myös follo-sovittelua koskevat lait oikeudenkäynnin julkisuudesta ja tuomioistuinmaksuista.

Asianajajaliiton sovittelu

Asianajajaliiton sovittelussa sovittelijana toimii asianajaja, joka on käynyt Asianajajaliiton sovittelukoulutuksen. Asianajajaliiton sovittelussa osapuolet valitsevat haluamansa sovittelijaluettelosta löytyvän asianajajan sovittelijaksi. Myös Asianajajaliiton sovitteluvaliokunta voi ehdottaa sopivaksi katsomaansa asianajaja sovittelijaksi, jos osapuolet tätä valiokunnalta yhteisesti pyytävät.

Asianajajaliiton sovittelussa voidaan sovitella riita-asioita, joissa sovinto on sallittu. Asianajajaliiton sovittelussa asiaa sovitellaan Asianajajaliiton ohjeiden mukaisesti.

Sovittelijana toimiva asianajaja on oikeutettu palkkioon, josta osapuolet sopivat sovittelija-asianajajan kanssa. Yleensä osapuolet vastaavat sovittelijan palkkiosta puoliksi.

Sovittelutoimistojen tarjoamat sovittelupalvelut

Suomessa sovittelutoimistot tarjoavat mahdollisuuden sovitella riita- tai rikosasioita tuomioistuimen ulkopuolella tai sen rinnalla. Sovittelun tarkoituksena on mahdollistaa osapuolten välinen keskustelu riidasta tai rikoksesta, sen aiheuttamista haitoista ja vahingoista sekä siitä kuinka nämä vahingot korvataan. Aloitteen sovittelulle voi tehdä riidan tai rikoksen osapuoli, poliisi, syyttäjä tai muu viranomainen taikka lapsen tai nuoren huoltaja tai muu laillinen edustaja. Tietyissä rikoksissa aloitteen sovittelulle voi tehdä ainoastaan poliisi tai syyttäjä. Sovittelutoimisto arvioi riita- ja rikoskohtaisesti voidaanko sitä ratkaista sovittelussa.

Koska sovittelutoimistojen tarjoama sovittelu on vapaaehtoista, osapuolet voivat keskeyttää sovittelun, jolloin asian ratkaiseminen jää tuomioistuimelle tai muille viranomaisille. Sovittelutoimistojen sovitteluratkaisun tarkoituksena ei ole ratkaista syyllisyyttä tai rangaistusta, vaan luoda osapuolten välille sopimus.

 

Teräskulman sovittelupalvelu

Enää riitoja ei tarvitse saattaa tuomioistuinten ratkaistavaksi riitaprosessissa tai tuomioistuinsovittelussa, vaan riidat voidaan sopia nopeasti, edullisesti ja ennen kaikkea ilman julkisuutta. Asianajotoimisto Teräskulman sovintomenettelyssä ei tarvitse noudattaa viranomaismenettelyä, joten sovittelu on nopeampaa ja siten sopiminen voi tulla myös huomattavasti edullisemmaksi. Teräskulman sovittelupalvelussa lähtökohtana on asioiden käsittely salassa, kun yleisissä tuomioistuimissa taas asiat ja käsittelyt ovat lähtökohtaisesti julkisia.

 

Tutustu palveluun tarkemmin